Tämä komea herraskani ei ole meidän, vaan miehen siskontytön. Vilkku opettelee kuinka sitä kanin kanssa ollaan. Ihan on sopivan kokoinen häkki Torbenilla kun koirakin menee helposti :D
25.8.2014
20.8.2014
Meille tulee kani!
Niin, meille on tulossa kani kuun lopusta. Kokemukseni kaneista ovat rajalliset; lapsena isän luona meillä asusti ruskea Nöpö-tyttö. Se tuli toimeen kissan ja koiran kanssa, joten odotukset ovat nyt minulla sen suhteen korkealla. Nyt hiljattain mieheni siskontyttö sai ensimmäisen pupunsa, ja koirien kanssa ollaan käyty ihmettelemässä ja silittelemässä tätä komistusta. Tulevatkin nuoremman koirani kanssa hyvin toimeen. Ne leikkivät, makaavat vierekkäin, koira pesee kanin korvat jne.
Myös työn puolesta on tullut opittua paljon, lähinnä teoreettista tietoa käyttäytymisestä, sairauksista jne. Toki kaniasiakkaita käy ajoittain lääkärissä, jolloin olen aina ängennyt väkisin hoitotoimenpiteisiin pitelemään jotta näppituntuma paranee ja opin sopivan voiman kiinnipitoon.
Blogini alku kertoo siis elämäni ensimmäisen kanin hankinnasta, joten kanin ostoa suunnittelevat: tästä voi olla hyötyä. En mene lupaamaan että kerron paljoa siitä mitä tarvitsee tietää, mutta varmasti kirjoitan yllättävistä asioista, pettymyksistä, raharei'istä ja ihanista hetkistä joihin en itse ollut osannut varautua. Jollekkin pupua harkitsevalle tästä voi olla hyötyä ja avata silmiä. Toivon mukaan joku saa edes vähän iloa päiväänsä. :)
Tavarat on hommattu valmiiksi, enää puuttuu kani.
Ps, tuleva murumme on tyttö: valkoinen mustin merkein,
joten tottakai sillä pitää olla pinkit siivousvehkeet!
Nämä ratkaisut on varmaan aika väliaikaisia kaikki. Saa nähdä miten toimii käytännössä koiranhäkki kanin asumuksena, pahvilaatikko pesänä ja matto pohjamateriaalina.. Kuulostaapa köyhältä, vaikka häkkikin on varta vasten tähän tilattu alle 2kk sitten.
Myös työn puolesta on tullut opittua paljon, lähinnä teoreettista tietoa käyttäytymisestä, sairauksista jne. Toki kaniasiakkaita käy ajoittain lääkärissä, jolloin olen aina ängennyt väkisin hoitotoimenpiteisiin pitelemään jotta näppituntuma paranee ja opin sopivan voiman kiinnipitoon.
Blogini alku kertoo siis elämäni ensimmäisen kanin hankinnasta, joten kanin ostoa suunnittelevat: tästä voi olla hyötyä. En mene lupaamaan että kerron paljoa siitä mitä tarvitsee tietää, mutta varmasti kirjoitan yllättävistä asioista, pettymyksistä, raharei'istä ja ihanista hetkistä joihin en itse ollut osannut varautua. Jollekkin pupua harkitsevalle tästä voi olla hyötyä ja avata silmiä. Toivon mukaan joku saa edes vähän iloa päiväänsä. :)
Tämmöinen yksiö nyt odottaa asujaa. Tarkoitus on pitää kania vapaana aina meidän kotona ollessa, ja nähtäväksi jää onko tämä liian pieni suhteessa tulevaan yksinoloaikaan, joka ei siis vielä ole tiedossa. Onneksi tähän saa helposti viritettyä jatkoa, tuossa häkissä on nimittäin toinen ovi vasemmassa sivussa. Ja koiranhäkkihän se oikeasti on. :) Myös jonkinnäköinen pieni yläkerta/parvi olisi kiva viritellä joko kulmaan tai ihan takaseinästä eteen levyllä.
Ps, tuleva murumme on tyttö: valkoinen mustin merkein,
joten tottakai sillä pitää olla pinkit siivousvehkeet!
Nämä ratkaisut on varmaan aika väliaikaisia kaikki. Saa nähdä miten toimii käytännössä koiranhäkki kanin asumuksena, pahvilaatikko pesänä ja matto pohjamateriaalina.. Kuulostaapa köyhältä, vaikka häkkikin on varta vasten tähän tilattu alle 2kk sitten.
Blogin käynnistelyä
Noniin, nyt on sitten aloitettu uusi blogi uusin tuulin.
Eläinihmisenä jostain syystä nautin (kuten kaikki tämän elämäntyylin edustajat) karvaisten kavereideni seikkailuista, toilailuista, niiden aktivoinnista kaiken maailman kyhäelmin - ja erityisesti kaiken sen jakamisesta muun maailman nähden. Surkea olen kuvia ottamaan, enkä mitään järkkäriä omista, mutta ajatus on tärkein kunhan tunnelma välittyy (omasta mielestään). Facebookissa koirien kuulumisia ja kuvia ei enää tule niinkään harrastettua, kun ei siellä taida kovin monella kiinnostaa mitä ne tai rottani tänään tekivätkään.
Ihmisten mielenkiinnon kohteet ovat niin erilaisia että tällaiset 'suppea-aiheiset' päivitykset, tarinat ja kuvat on mielestäni hyvä siirtää kohteliaasti pois tukkimasta heidän päiväänsä. Itselläkin kyllästyttää katsella päivästä toiseen jonkun fb-mamman niin ihania lapsikuvia, jotka ovat kaikki ihan samanlaisia. Ja onhan se Facebook jo vähän out..
Faceen päivitän tästä lähtien vain omia kuulumisiani. Olkoon nämä sivut eläimilleni. Täällä niiden kuulumisia saa seurata ne jotka tänne vahingossa eksyvät, ne joilla aihe kiinnostaa, sekä ne ihanat ystävät, joita suorastaan tulen pakottamaan tänne kun on niin ihania kuviakin laitettu taas.
Eläinihmisenä jostain syystä nautin (kuten kaikki tämän elämäntyylin edustajat) karvaisten kavereideni seikkailuista, toilailuista, niiden aktivoinnista kaiken maailman kyhäelmin - ja erityisesti kaiken sen jakamisesta muun maailman nähden. Surkea olen kuvia ottamaan, enkä mitään järkkäriä omista, mutta ajatus on tärkein kunhan tunnelma välittyy (omasta mielestään). Facebookissa koirien kuulumisia ja kuvia ei enää tule niinkään harrastettua, kun ei siellä taida kovin monella kiinnostaa mitä ne tai rottani tänään tekivätkään.
Ihmisten mielenkiinnon kohteet ovat niin erilaisia että tällaiset 'suppea-aiheiset' päivitykset, tarinat ja kuvat on mielestäni hyvä siirtää kohteliaasti pois tukkimasta heidän päiväänsä. Itselläkin kyllästyttää katsella päivästä toiseen jonkun fb-mamman niin ihania lapsikuvia, jotka ovat kaikki ihan samanlaisia. Ja onhan se Facebook jo vähän out..
Faceen päivitän tästä lähtien vain omia kuulumisiani. Olkoon nämä sivut eläimilleni. Täällä niiden kuulumisia saa seurata ne jotka tänne vahingossa eksyvät, ne joilla aihe kiinnostaa, sekä ne ihanat ystävät, joita suorastaan tulen pakottamaan tänne kun on niin ihania kuviakin laitettu taas.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
